Supermánnu

moon-1535927_640

Skábmamánu nuppi mánnodaga oidno almmiravddas ng. Supermánnu. Mánnu lea dalle iežas johtingeainnus lagamusas eatnama, 356 400 kilomehtera geahčen. Go mánnu lea guhkimusas eatnamis, dat lea sullii 406 700 kilomehtera geahčen. Sivvan dasa ahte mánu ja eatnama gaska molsašuddá lea mánu johtingeainnu elliptalaš hápmi.

supermoon_comparisonSupermánu áigge mánnu lea measta goalmmátoasi girkásut ja sullii 14 % stuorát go dábálaččat. Ovddit geardi, go mánnu lea orron seammá stuoris, lei jagis 1948 ja čuovvovaš geardde dat lea jagi 2034 skábmamánus. Supermánnu -tearpma lea hutkan astrologa Richard Nolle 1970-logus.

Supermánnu šaddá go Eanan, Mánnu ja Beaivváš leat seammá linjjás ja Mánnu lea iežas johtingeainnus lagamusat Eatnama. Dalle Mánnu orru leame erenomáš stuoris Eatnamis geahčadettiin. Almmiravddas Mánnu orru leame stuorát go maid dat lea almmis. Dalle olbmo áiccut fillejit olbmo govahallat mánu stuorábun go maid dat duođalaččat lea.

Govva: Vilho-Simon Mäkinen

Govva: Vilho-Simon Mäkinen

Supermánnu ii leat nu beare hárvenaš, dat oidno juohke 14 mánu. Dan jagi skábmamánus dat lea fal erenomáš stuoris. Juo Supermánu geahččá teleskohpain, gánneha geavahit vaikko beaivvášlásaid devkkodeaddjin. Váidalahtti dálkedieđáhus lea einnostan obbadálkki olles mánnodahkii.

 

Gádut:

https://www.ursa.fi/blogi/otsikon-takana/kuka-kumman-superkuu

http://www.avaruus.fi/index.php?id=8611

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/11/13/katse-taivaalle-suurin-ja-kirkkain-superkuu-68-vuoteen

Govat:

Vilho-Simon Mäkinen

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Supermoon_comparison.jpg

https://pixabay.com/fi/moon-y%C3%B6-t%C3%A4ysikuu-kirkkaus-astro-1535927/

 

Posted in Giellablogga, Ovdasiidu

Mii vielpái namman?

Bolfi 
Govva: Bigga-Helena Magga

Go vielppis stuorru, dárbbaša dat nama vai dan sáhttá čuorvut nama mielde. Lohket ahte namma ferte leat dalle go vielpá galgá gohččugoahtit. Nama sáhttá addit vaikkoba guolgga dahje ivnni mielde dahje juos das leat erenomáš mearkkat. Luonddunai sáhttá čuovvut ja dan mielde nammadit beatnaga. Leago vielppis ciiku vai rávjá, váikkuha maid nammii. Juohke dáfus beana galgá oažžut buori nama, dakkára mii heive dan lundui dahje muđui lea dasa vuogas.

Juos beana lea unni, dat sáhtálii leat Benne, muhto dalle dat galgá leat rávjá. Juos beana lea unni ja buoidi, dasa heive namma Jarfe. Juos beana lea čáhppat iige beare stuoris, dat livččii Hulmmo. Čalmmon gohččodit beatnaga mas leat dielkkut goappašat čalmmi bajábealde ja Čierggis lea beana man čeabeha birra lea vilges gierdu.

Ciiku mii lea ciellalas ja man jietna guoddá guhkás, lea Šaike Višši ja buorre boazobeana lea Siekkis go fas beana mii lea háippas ja čuorbi, liiggolii leat Háipa. Virkkos, ilolaš beana heive leat Virggo ja beana mii ciellá ja bávká dohkke leat Bávkko.

Namat sáhttet rievdadit guovllus guvlui ja daid daddjo veahá eará ládje, ovdamearkan vaikko Dielku ja Dilko. Guolgaivnni dáfus beatnagat leat seammaláganat, namma lea fal earálágan sierra guovlluin. Muhtin sajiin juoga namma sáhttá leat dušše ciikobeatnagii, nuppi guovllus dat namma leage rávjábeatnaga namma.

 

Muhto ovdalgo olmmoš diehtá mii vielpái namman, son gohččoda dan cugun.

Bolfi Govva: Bigga-Helena Magga

Bolfi
Govva: Bigga-Helena Magga

 

 

Sámi Giellalávdegoddi lea dohkkehan muhtin beatnatnamaid. Dat gávdnojit dákko Beatnatnamat

Eambbo dieđuid beatnagiid namain gávdno maid Konrad Nielsena samisk ordbok- girjjis ja Káre Elle Gaupa Girjjo-Gárjjo- girjjis.

 

Gáldut:

Gaup Karen Elle, Girjjo-Gárjjo – Muitalusat, máidnasat, sátnevádjasat, árvádusat ja diiddat. 2001.

Sámi Giellagáldu: http://www.giella.org/?page_id=15

Posted in Giellablogga, Ovdasiidu

Bihci ja ritni

Govva: Bigga-Helena Magga
Kove: Anne Karhu-Angeli

Kove: Anne Karhu-Angeli

Čakčagalbmasiin eatnamii, šattuide ja stohporobiide ihtá bihci. Bihci ii dábálaččat bistte guhká, jándora dahje guokte ja fas suddá.

Ritni lea muorain, bávttiin ja eará ceakko sajiin. Dat lea jiekŋun mii lea šaddan áimmu láktasis. Jiekŋarini, mii lea muorain omd. šlahtti maŋŋá, gohččodit šuhčin.

Ritni lea dálvet muorain. Ritni sáhttá leat mánnoviissaid. Juos lea goalki hui guhká, ii ritni gahča. Easka biegga ráidne mehciid. Dálvet hárvet bivalda nu ahte muohta gahččá muorain, easkka giđđadálvvet nie geavvá. Muhto dalle lea suddagoahtán muđuige.

Muhtin boazu lea bihceguolga. Dan guolgageažit leat vielgadat, muhto muđui das lea dábálaš ivdni. Muzet lea hui hárvet bihceguolga. Váibbat boares hearggis lea smarfásan guolgageahčči ja dat lea veahá vilggodan. Dan sáhttá maid gohččodit bihceguolgan.

 

Gáldut:

Spilddis bivlii – muohta- ja dálvesániid čoakkáldat. 2011. Sverre Porsanger (doaimm.)

http://sanit.oahpa.no/

http://www.giella.org/?lang=smn

Posted in Giellablogga, Ovdasiidu

Giellagáldu WhatsAppas

Sámi Giellagáldu davvisámegiela rávvenbálvalusa fáhte dal maid WhatsAppas. Oza WhatsAppas nama “Giellagáldu / Magga” dahje lasit njuolga nummira +358 40 570 2786

Loga eambbo ja luđe WhatsApp: www.whatsapp.com        

Juos háliidat dieđáhusaid WhatsApp bokte, váldde midjiide oktavuođa ja bija iežat nummira info@giellagaldu.com. Du oktavuođadieđuid ii geavahuvvo viidásabbui.

Posted in Giellablogga, Giellaođđasat, Ovdasiidu

Mot skuolffit jietnadit?

Govva: Bigga-Helena Magga

Skulffiid dahjege idjalottiid jietnadeapmái ii leat okta sátni, lea skuolfeloddešlájas gitta, mot dat jietnada. Skuolffit, main lea vuollegis jietna nugo lidnu ja ránesskuolfi, bumppistit. Unna skuolffit nugo bearalskuolfi, njurggádit. Sáhpánskuolfi, bigán njulgestaga šnjirggáda ja buljarda.

Go muitalat skuolffi jietnadeamis, galggat diehtit mii skulffiid lea gažaldagas. Dalle don dieđát makkár sáni jietnadeamis geavahat. Jos bággu lea ovttain sániin dadjat, de skuolfi huiká. Huikit ja huikkašit- sániin lea dat earru ahte huikkašit gáibida vástideami, dan ahte soames vástida huikkašeapmái. Danin dat ii leat buorre sátni skuolffi jietnadeapmái.

 

Govva: Bigga-Helena Magga

Govva: Bigga-Helena Magga

 

Dá muhtin skuolfelottiid namat sihke sámegillii ja suoma- ruoŧa- ja dárogillii:

skuolfi (jievjaskuolfi; soadjanjálla) – tunturipöllö; fjälluggla; snøugle

lidnu (bealljeskuolfi; bumbbástat; hahpat) – huuhkaja, berguv; hubro

ránesskuolfi – lapinpöllö; lappuggla; lappugle

bearalskuolfi (pearalskuolfi) – helmipöllö; pärluggla; perlugle

sáhpánskuolfi (bigán; skutnjaloddi) – hiiripöllö; hökuggla; haukugle

cihceskuolfi (čuonanskuolfi) – varpuspöllö; sparvuggla; spurveugle

skuolffit (idjalottit) – pöllöt; ugglor; ugler

skuolfelottit – pöllölinnut; ugglefåglar; ugler

Posted in Giellablogga, Ovdasiidu